rhy.fi
Historian havinaa

SEURAN PERUSTAMINEN JA TOIMINNAN HISTORIAA


Enonkosken Riistamiehet ry:n perustava kokous pidettiin 22. heinäkuuta 1962 Tähysmäen kammarissa Enonkosken kirkonkylällä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Sauli Loikkanen ja sihteerinä Usko Kuuramaa. Perustajajäseninä olivat läsnä Pekka Muhonen, Hannu Männynsalo, Esko Kuuramaa ja Touko Kuuramaa. Kokouksessa päätettiin yksimielisesti perustaa metsästysseura ja nimeksi annettiin Enonkosken Riistamiehet. Seuran säännöiksi hyväksyttiin Suomen Metsästäjäliiton Savo-Karjalan piirin mallisäännöt. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi Sauli Loikkanen, varapuheenjohtajaksi Pekka Muhonen, sihteeri-rahastonhoitajaksi Usko Kuuramaa. Aloitusvuoden liittymismaksuksi jäsenille päätettiin 300 mk ja jäsenmaksuksi 500 mk (mainittakoon että vuoden 1962 100 markkaa vastasi yhtä ennen euroon siirtymistä).

Perustettu metsästysseura Enonkosken riistamiehet anottiin ja hyväksyttiin yhdistysrekisteriin ja metsästysmaiden vuokraaminen aloitettiin. Lokakuussa 1962 hyväksyttiin uusina jäseninä Viljo Jokinen, Veikko Härkönen ja Pentti Liukko.

Perustamisen jälkeen seuran aktiviteettinä oli aluksi jänisten ruokinta. Vuonna 1965 päätettiin pitää metsästyslaista valistustilaisuus ja vuonna 1966 tunnusteltiin yhteistoimintaa muitten seurojen kanssa ketunmetsästyksessä.

Vuonna 1967 Riistamiesten reviiri laajeni Ihamaniemen puolelle ja uusiksi jäseniksi hyväksyttiin Aulis Loikkanen, Erkki Redsven, Arto Huoman, Helge Pakarinen ja Seppo Loikkanen. Ihamaniemen ja Kuoppasalon alueilla sijaitsevia Enonkosken kunnan maita anottiin ja saatiin vuokramaiksi.

Ajatus metsästysmajan rakentamisesta heräsi vuonna 1968. Tonttia päätettiin tiedustella Enonkosken kunnalta. Vuonna 1969 perustettiin metsästysmajatoimikunta koostumuksella Martti Kolari (rkm), Erkki Redsven, Pentti Liukko, Arvi Luostarinen ja Aulis Loikkanen. Hanke eteni ripeästi. Keräyksin, lahjoituksin ja pienellä lainalla saadun alkupääoman turvin maja rakennettiin talkootyönä. Ensimmäinen johtokunnan kokous uudella majalla pidettiin 30.11.1969 ja ensimmäinen yleinen kokous ja samalla epäviralliset tupaantuliaiset 14.12.1969.

Ensimmäinen hirvenmetsästys toteutettiin vuonna 1967, jolloin seura sai yhden aikuisen kaatoluvat. Hirviporukkaan kuului alun toistakymmentä miestä. Seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Erkki Redsven muistaa hyvin ensimmäisen hirvenmetsästyssyksyn vaiheet. Heti jahtikauden alussa tavattiin Jauhomäellä 2-vuotinen sonnimullikka. Päätettiin kuitenkin, ettei noin pientä ammuta. Sittemmin kävi niin, ettei sitä suurta tavoitettu koko syksynä ja viimein viimeisenä jahtipäivänä 15.12. klo 14 Helge Pakarinen kaatoi juuri tuon samaisen sonnimullikan, joka heti alkusyksystä olisi ollut kaadettavissa. Oppina meille jälkipolville, että
miksipä tehdä helposti asiaa, jonka voi vaikeastikin tehdä.

Vuonna 1972 hirvenmetsästyksessä viriteltiin yhteistyötä Simanalan seuran kanssa tarkoituksena saada yhteislupia. Myöhempinä vuosina yhteistyö laajeni viiden Enonkoskella toimivan seuran keskeiseksi. Yhteismetsästystäkin harjoitettiin vuosina 1975 - 1992. Mm. Ruokosalossa yhteisjahtiin osallistui 1980-luvun lopulla parhaillaan n. 80 metsästäjää viidestä Enonkoskella toimivasta seurasta.

Vuonna 1980 rakennettiin hirvien nylkykatos metsästysmajan tontille. Hirvikannan huippusesonki 1980-luvun alkuvuosilta muistetaan hyvin. Hirvien runsautta tuolloin kuvastaa se, että parhaimmillaan seuran lahtivajassa riippui 14 ruhoa yhtä aikaa saaliina viikonlopun metsästyksestä. Harrastus oli välillä raskasta raatamista.

Riistamiesten 10-vuotisjuhlat pidettiin vuonna 1972 hirvipeijaisten yhteydessä. Pikkujoulujakin seura järjesti useina vuosina, mutta sittemmin hirvipeijaisten katsottiin vastaavan näitäkin juhlia.

Hirvenhiihtokilpailut otettiin seuran toimintaan v:sta 1978 alkaen. Enonkosken kirkonkylän latuverkosto ja Pirttilahden ampumapaikka tarjosivat kilpailuille erinomaiset puitteet kunnes Pirttilahti 1990-luvun puolivälissä kaavoitettiin asuntoalueeksi ja kilpailutoiminta jouduttiin lopettamaan korvaavan ampumapaikan puuttuessa.

Vuonna 1982 toistakymmentä vuotta palvellut metsästysmaja tarvitsi perusparannusta. Majaa korotettiin parilla hirsikerralla, kattorakenteet uusittiin ja maja sekä nylkykatos sähköistettiin. Maja-aluetta täydennettiin vuonna 1986 halkovajalla.

Vuoden 1987 vuosikokous 25.1. jää seuran historiaan surun merkeissä. Perustajajäseniin kuulunut ja pitkäaikaisena toimijana vaikuttanut Sauli Loikkanen sai kutsun autuaammille metsästysmaille tuona samaisena iltana. Vertaansa vailla olleelle seuratoimijalle ja johtajalle jouduttiin etsimään seuraajaa.

Vuonna 1998 heräsi ajatus metsästystukikohdan rakentamiseksi myös Enonkosken kirkonkylän puolelle. Rakennusmallissa päädyttiin hirsikotaan. Suunnitelmat ja rakennuspaikka Enonkosken seurakunnan maille saatiin vuonna 1999. Ensimmäiset rakennustalkoot, jossa rakennustarvikkeita valmisteltiin, pidettiin Jokisivulla Timo Klemettisen pihalla 6.3.1999. Myöhemmin keväällä ihan ilmielävä karhukin kävi hyväksymässä rakennuspaikan ja jätti jälkensä rakennuspohjan hiekkaan. Siitä kodan nimi, Karhukota. Kota valmistui syksyllä ja avajaiset pidettiin 16.10.1999. Kota on yksi upea osoitus seuran jäseniltä löytyvästä talkoohengestä ja ammattitaidosta. Joulun alla 1999 Karhukodalla järjestettiin Enonkosken rhy:n Erätulet ja mm. Erkki Redsvenin hirvikoira Köpi valittiin vuoden eräkoiraksi. Karhukodasta mainittakoon vielä se, ettei
se suinkaan ole pelkästään seuran jäsenten vaan kaikkien retkeilijöiden
vapaassa käytössä.


Hankamaja – Riistamiesten lippulaiva

Vuonna 2003 käynnistyi seuramme historia tähänastisista talkoohankkeista merkittävin, eli uuden metsästysmajan rakentaminen. Tämän hankkeen vaiheet on Risto Karosto elävästi muotoillut Enonkosken rhy:n Erätulilla 17.12.2005 pitämäänsä puheeseen. Seuraavassa se
hieman lyhenneltynä.

"Punaisten pipojen alle oli kantautunut tieto jostakin seutukunnalle ilmaantuneesta Piällysmiehestä. Sillä kun kuului olevan suhteita aina Brysseliä myöten ja varoja toteuttaa erilaisia projekteja yhteiseksi hyödyksi. Talven 2003 aikana kypsyi punapipojen alla, uteliaita savolaisia kun ollaan, ajatus ottaa selvää tuon salaperäisen
Piällysmiehen touhuista periaatteella, ”jos suamaan rupiaa nii riittäiskö tuota pojallekkii”.

Niinpä Riistamiesten kesäkokouksessa 27.7.2003 oli seuran puheenjohtajalla selkeä ehdotus kokoukselle siitä kuinka uuden metsästysmajan rakentaminen saattaisi olla mahdollista ”Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston osallistuminen maaseudun kehittämiseen” – nimisen avustusprojektin kautta. Kuten monta kertaa aiemminkin, puheenjohtajan esitykset ja esittelyt otettiin todesta jäsenistön keskuudessa ja saman tien valittiin jäsenet hankkeen ohjausryhmään viemään majahanketta eteenpäin. Samana iltana ohjausryhmään valitut laativat perustelut hankkeelle ja hakemusta alettiin täyttää ja tarvittavia tietoja kerätä Piällysmiehen
puheille pääsyä varten. Hankkeen johtajaksi seuramme puolelta valittiin Antero Karvinen. Mies oli osoittanut talousmiestaitonsa jo toimiessaan seuramme sihteerinä ja rahastonhoitajana menestyksekkäästi useita vuosia. Samaan mieheen oli kasautunut myös rakennuspuolen riittävä asiantuntemus, joten asiat lähtivät sujumaan vauhdilla alusta alkaen.

Seuran johtokunta päätti ryhtyä rakennushankkeen toteuttamiseen 28.10.2003 kokouksessaan. Kehittämishankehakemus Etelä-Savon TE-keskukselle ja laadittu
hankesuunnitelma toimitettiin Piällysmies ry:lle.
 Päätimme myös ostaa tontin kunnalta omaksi ja siihen vielä tarvittavaa lisämaata. Piällysmies osoittautuikin kunnolliseksi yhteistyökumppaniksi ja sen hallitus teki 4.11.2003 hankettamme puoltavan päätöksen. 17.11.2003 hankkeemme sai siunauksen TE-keskuksen hankeryhmältä ja lopullinen hyväksyminen tehtiin TE-keskuksessa 12.3.2004. Antero Karvisen tarkat talousarviolaskelmat kelpasivat päätöksentekijöille ja rahoituspäätös oli lähes toivomustemme ja esityksemme mukainen. Hankkeen kokonaiskustannukset arvioitiin 71300 €:ksi.

Yksityisen rahoituksen osuuden tuli sääntöjen mukaan olla 25 % kokonaisrahoituksesta eli n. 17800 €. Julkisesta rahoituksesta tuli 50 % eli 26700 € EU:lta, 30 % eli 16000 € valtiolta ja 20 % eli 10700 € kunnilta. Omasta rahoituksesta saatiin rahana ja lahjoituksina 7200 €, talkootyön osuus oli 10300 €.

Rakennusaikataulu oli sellainen, että raivaustöitä voitiin jo aloittaa heti kun hankeaikataulu oli hyväksytty 6.11.2003 alkaen. Talven aikaan hankittiin tarjoukset runkorakennelmista. Hyväksytyksi tuli alajärveläisen Finlamelli Oy:n tarjous. Kehikon osto, tarvittavan lisäpuutavaran hankinta ja sahaus sekä pohjatyöt ja valut oli suoritettu kesäkuun alkuun mennessä. Pystytys, katto, ikkunat ja jätevesisysteemi olivat valmiita heinäkuun lopulla. Syksyn mittaan valmistuivat sisälattiat, verhoukset ja muuraukset sekä sähkö ja lvi-työt sitä vauhtia, että 1.12.2004 laadittiin loppuraportti kuukauden
verran ennen määräaikaa. Kevättalvella seuran pilkkikilpailujen yhteydessä oli maja valmis esiteltäväksi koko seuran väelle. Kalusteet on hankittu, samoin astiastot, suurempaakin vierasmäärää varten. Pirttipöytäkaluston ja parvekekaluston on tehnyt kylän oma puuseppä Loikkasen Jaakko.

Majaa varten on laadittu säännöstö, jossa määritellään majan käyttöoikeus jäsenille. Maja on vuokrattavissa sekä kyläläisten että vieraittenkin erilaisiin käyttötarkoituksiin. Majaa on myös vuokrattu muutamia kertoja matkailijoille ja näin on saatu katetuksi
ylläpidosta ja varustehankinnasta aiheutuneita lisäkustannuksia. Kaiken kaikkiaan joistakin alkuun uhkarohkealtakin vaikuttanut hanke on nyt toteutunut kustannuslaskelman osalta, kiitos Karvisen Anteron kurinalaisen ja tarkan taloudenpidon erittäin hyvin. Seuran ottamat taloudelliset vastuut ovat suhteutettuna saatuun omaisuuteen olleet erittäin pienet ja riskittömät. Jäsenten kukkarolla on käyty vain pienten vapaaehtoisten lahjoitusten muodossa. Talkoohenki säilyi kiitettävän hyvänä ja tuleville ja nykyisille metsästysseuramme nuoremmille jäsenille, jotka useinkin asuvat toisilla paikkakunnilla, on nyt hyvälle harrastukselleen hyvä tukikohta."

Tietoja koonnut Risto Karosto ja osin
muokannut Sakari Törmälä.

Tutustu rhy.fi
Tämä sivusto on osa rhy.fi -palvelua
Ylös